3.11.2007 Raskain sydämin saattelin sinut yhdessä ystäväni Annen (kiitos sinulle!) kanssa viimeiselle matkalle 10.10.2007. Tätä kirjoittaessa aikaa tuosta päivästä on kulunut vasta reilu neljä viikkoa ja kyyneleet kihoavat jälleen kerran silmiini. Sinä et ollut "vain" hevonen, olit peruskallioni, kun elämä antoi täydellä kädellään haasteita eteeni. Annoit minulle niin paljon, vaikka yhteinen matkamme jäikin vain reilun viiden vuoden mittaiseksi. Olin odottanut siitä paljon pidempää, mutta hyvä, että sain näinkin paljon.

7.2.2008 Melkein neljä kuukautta jo kulunut lähdöstäsi. Vieläkään ei tunnu siltä, että pystyisin itkemättä päivittämään tätä sivustoa. Suru uinuu "pitkiäkin" aikoja pinnan alla, mutta sitten tulee jokin raapaisu, joka saa sen ryöpsähtämään pintaan. Enkä toki haluakaan unohtaa sinua suuri ruunani!

23.3.2008 Edelleenkin muistelen lähes päivittäin...

20.1.2009 Eipä ole vieläkään tullut näiden sivujen uudistamisesta mitään. Elämä on mennyt eteenpäin, mutta Peikkoa en ole unohtanut, enkä varmaan koskaan unohdakaan. Hevosen selkään olen jo ehtinyt kavuta: kiitos Katri ja Omppu! Hiljalleen alkaa tuntua siltä, että olisi mukava hilautua myös kuvaamaan hevosia. Ehkä nämä sivut joskus tosiaan näkevät uudistumisen?